Hermoimpulssi
Esim. Ihmisen sulkiessa silmänsä, näkötietoa käsittelevät hermosolut eivät saa ärsykkeitä. Hermosolun sisäpuolella on tällöin negatiivisempi sähköinen varaus kuin ulkopuolella. Kun ihminen avaa silmänsä näkötietoa käsittelevät hermosolut saavat ärsykkeitä, ne ottavat vastaan ja välittävät hermoimpulsseja eteenpäin.
Hermosolun edetessä aksonissa, solukalvon kanavat alkavat läpäistä ioneja, solun ulko- ja sisäpuolen jännite-ero muutuu. Solun sisäpuolella on positiivisempi sähköinen varaus kuin ulkopuolella. Ensimmäisen ionikanavat avautuminen käynnistää ketkureaktion, hermoimpulssi etenee aksonissa. Hermoimpulssin mentyä ionipumppu palauttaa solun normaalitilanteeseen. Hermoimpulssi voi edetä nopeimmillaan jopa 100m/s.
Mihin erilaisia välittäjäaineita ja reseptoreja tarvitaan?
Välittäjäaineiden suuri määrä auttaa hermosoluja erikoistumaan ja säätelemään lähettämiensä hermoimpulssien vaikutusta. Välittäjäaineiden reseptorit hienosäätää hermoimpulssien vaikutusta. Esim. näkö- ja kuulotietoa käsittelevien hermosolujen reseptorit toimivat nopeasti. Hitaat reseptorit aktivoivat solun geenejä tai sammuttavat niitä - hermosolun toiminta muuttuu pysyvästi, oppiminen.
Käsite:
Dopamiini on välittäjäaine, joka vaikuttaa esim. mielihyvän kokemiseen. Liiallinen dopamiini voi aiheuttaa skitsofrenisia oireita, liian vähäinen taas tuottaa Parkinsonin taudin oireita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti