sunnuntai 26. tammikuuta 2014

14/ Muistin hermostollinen perusta

Amnesiat ovat muitihäiriöitä
Anterogradisessa amnesiassa uusien, vaurion jälkeen tapahtuneiden asioiden muistiin tallentaminen on vaikeaa. Retrogradisessa amnesiassa on vaikeuksia muistaa asioita, jotka tapahtuivat ennen aivojen vaurioitumista.

Muisti tarvitsee monia aivoalueita
Hippokampus ja aivokuoren ohimolohko ovat välttämättömiä uusien asioiden viemisessä säilömuistiin. Tuoreiden muistojen yksityiskohtaisuus on hippokampuksen ansioita. Vanhemmat muistot ovat hajaantuneet ympäri aivokuorta. Tunneseikkojen muistaminen perustuu mantelitumakkeen aktiivisuuteen. Se voi säilyttää muiston tapahtuneesta, vaikka asia olisi kadonnut tietoisesta muistosta. Työmuistin keskusyksikön toiminta on aivokuoren otsalohkon varassa. Kun muisto palautetaan säilömuistista työmuistiin, aivoissa aktivoitu uudelleen niitä hermosoluja, jotka olivat aktiivisena muistiin tallentaessa. Taitomuisti tarvitsee paljon toistoja ja harjoitusta. Hyvin opittu taito varastoituu usein tyvitumakkeiden ja pikkuaivojen hermoverkkoihin.

Muistaminen muuttaa hermosolujen toimintaa
Mitä useammin hermosolu A aktivoi hermosolua B, sen vahvemmaksi niiden välinen yhteys muodostuu. Hermosoluja kuolee päivittäin ja muistaminen perustuu hermosolujen välisiin yhteyksiin, joidenkin muistojen katoaminen näyttäisi väistämättömältä. Muistitieto, jota ei tarvita tai muistella kovin usein, on suuremmassa vaarassa unohtua kuin paljon käytetty.

Muistin tutkijat ovat keskittyneet Aplysia-nimisen merinilviäisen hermosolhuin, koska niitä on vähän, ja ne ovat verraten isokokoisia.

Dementiat vaikeuttavat arkielämästä selviämistä
Dementiaa voivat aiheuttaa mm. puutostilat ja tietyt keskushermoston sairaudet. Taustalla voi olla myös geneettinen alttius. Oireisiin kuuluvat mm. muistin huononeminen ja vaikeus oppia uusia asioita. Ongelmia voi olla myös liikkumisessa, havaitsemisessa ja päätöksenteossa. Arviolta Suomessa on yli 70 000 vaikeaa tai keskivaikeaa dementiaa sairastavaa ihmistä.
 

Alzheimerin tauti-yleisin dementia
Yleisin ja vakavin denemtian aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Oireet pahenevat asteittain. Ajan- ja paikantaju heikentyvät, myöhemmin elämänkertamuisti ja tietomuisti kärsivät paljon. Yksilö ei aina tiedä varmaksi minkä ikäinen hän on, eikä tunnista välttämättä läheisiäkään ihmisiä. Taudissa hermosolut tuhoutuvat paljon normaalia nopeammin, alkaa yleensä hippokampuksesta ja sen läheisyydestä.


Käsite:
Kestokorostuminen on ilmiö, jossa nopeatahtinen sarja hermoimpulsseja vaikuttaa tiettyihin hermosoluihin siten, että ne tulevat jopa viikoksi erityisen vastaanottaviksi uusille hermoimpulsseille. Kestokorostumista tapahtuu erityisesti hippokampuksen hermosoluissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti