sunnuntai 26. tammikuuta 2014

13/ Unohtaminen ja säilömuistin häiriöt

Mitä unohtaminen on?
Unohtamisessa on kyse siitä, että mieleen palauttaminen ei enää onnistu. Muisto voi unohtua tai vääristyä monesta eri syystä:
- Kiire, ärsykkeiden suuri määrä tai henkilöhkohtaisesti merkityksetön asia.
- Työmuistin tukkeutuminen, kehittymätön sisäinen malli tai tunnekuohu.
- Asia, jota ei usein muistella.
- Muistivihjeet puuttuvat tai ovat harhauttavia.
- Muistisisällöt häiritsevät toisiaan (esim. samannäköiset oppilaat).

Kuvittele jos muistaisit kaikki ne kerrat, kun olet pysäköinyt autosi eri paikkaan tällä parkkipaikalla. Jos kaikki ne paikat olisivat mielessäsi edelleen, olisi työlästä muistaa se paikka, johon tänään autosi jätit.

Suurin osa asioista unohtuu saman tien
Valtaosa unohtamisesta tapahtuu ensimmäisten päivien aikana ja hidastuu tämän jälkeen. Osa asioista painuu paremmin mieleen, ja siksi ne pysyvät muistissa paremmin. Tarkkaavaisuutta ei voi kohdentaa kovin moneen asiaan yhtä aikaa, muistamme yleensä hyvin vain pääasiat. Sivuasiat päätellään tai keksitään sisäisten mallien, yleistiedon, ennakkoluulojen tai oman mielikuvituksen avulla.
Varhaislapsuus ei tallennu tietoiseen muistiin.
Ihmisillä ei ole selkeitä, jäsentyneitä muistoja ensimmäisen kolmen vuoden tapahtumista. Varhaisissa "muistoissa" on kyse siitä, että ihminen on kuulemansa tai näkemänsä perusteella luonut kuvitelman, joka on alkanut tuntua muistolta. Ihmisten kyvyttömuus muistaa varhaislapsuuden vuosia selittyy osin sillä, että hippokampus ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt.

Tunteet helpottavat ja vaikeuttavat muistin toimintaa
Merkittävät tapahtumat/uutiset jäävät yleensä niin voimakkaasti mieleen, että puhutaan salamavalomuistista. Tunneseikat voivat vaikeuttaa mieleen palauttamista. Esim. esiintymistä jännittävä henkilö voi unohtaa vuorosanansa, jos ahdistus hallitsee mieltä. Kyseessä on black out.
 



Muistihaun lukkiutuminen
Mieleen palauttamisessa muistisisällöt voivat haitata toisiaan, kyse on interferenssistä. Esim. opettaja muistaa oppilaan nimen väärin, koska hän on aikaisemmin opettanut samannäköistä opiskelijaa, jolla on eri nimi. Muistihaku voi lukkiutua myös, jos ei voi käyttää omaa tapaansa palauttaa asioita muistiin tai, jos yrittää palauttaa asian muistiin eri hakusanalla millä sen on painanut muistiin (esim. kuukaudet aikajärjestyksessä).

Johdattelun vaikutus
Esim. Palmer ja Loftus näyttivät koehenkilöille videon, jossa autot törmäsivät toisiinsa. Tämän jälkeen toisilta kysyttiin: Kuinka lujaa autot ajoivat, kun ne osuivat toisiinsa? Toisilta kysyttiin: Kuinka lujaa autot ajoivat, kun ne rysähtivät toisiinsa? Viikon kuluttua ne, joilta oli kysytty "rysähdyksen" nopeutta, muistivat nähneensä maassa lasin siruja. Sanamuoto loi väärän muiston.

Käsite:
Eideettinen muistikuva esim. lapsi saattaa nähdä aiemmin näkemänsä kuvan mielessään yhtä tarkkana ja laskea huoneen lattian raitojen määrän täsmällisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti