Aistimisen lähtökohtana on aina jokin ärsyke. Hermosolut käsittelevät vain hermoimpulsseja. Aistielimissä olevien reseptorisolujen on muutettava ärsykkeet sarjaksi hermoimpulsseja. Aivojen täytyy tulkita monin tavoin aistielimiltä saamiaan hermoimpulsseja. Aivoissa on monia hermosoluja, jotka ovat erikoistuneet eri tehtäviin. Aivojen täytyy myös muokata ja parannella aistielinten välittämää tietoa. Esim. silmän verisuonet luovat varjoja kuvaan, ja kuva on väärinpäin. Vain osa verkkokalvon tuottamasta kuvasta on tarkkaa. Fovea on pienikokoinen alue verkkokalvolla, ja se vastaa tarkasta näkemisestä. Aivojen tehtävänä on koota verkkokalvon lähettämistä hermoimpulsseista järkevä, yhtenäinen kuva ja poistaa häiriötekijät.
 |
| Supermaistajilla on herkkä makuaisti, koska heidän kielessään on paljon makunystyjä, jotka muuttavat maun hermoimpulsseiksi. |
Havaitseminen ja tunnistaminen-ärsykkeen jatkokäsittely
Havaittuja asioita verrataan mielikuviin ja luodaan käsitys siitä, mitä nähdään. Havaitseminen nopeutuu huomattavasti, sillä useimmat aivojen eri tehtäviin erikoistuneista alueista toimivat samanaikaisesti. Myös autonomisen hermoston reaktiot vaikuttavat tunnistamiseen. Kun tunnistamme mielyttävän ihmisen, useimpien ihmisten autonomiseen hermostoon tulee merkkejä rentoutumisesta, vastenmielisistä asioista taas seuraa stressireaktio.
Liikkuminen tehostaa havaitsemista!
Kun liikumme aistimuksemme maailmasta muuttuvat koko ajan, esim. kaukana olleet esineet "tulevat" lähelle. Aivomme osaavat käyttää havaitsemisessa hyödykeen omista liikkeistämme kertyvää tietoa. Tieto kuljetun matkan pituudesta ja näkökentän muuttumisesta tukevat toisiaan (sensomotorinen yhdentyminen).
 |
| Prismalasit. |
Havaitsemisen häiriöitä
Aivoperäisten havaitsemishäiriöiden eli agnosioiden tutkiminen on antanut tietoa eri toimintoihin erikoistuneista hermoverkoista. Esim. Liikesokea ei näe liikettä, vaan sarjan pysähtyneitä kuvia. Yhdistelyagnosiassa havainnon yksityiskohdat ovat selkeitä, mutta ne eivät yhdisty kokonaisuudeksi (käsipainot ja silmälasit sekoittuvat keskenään).
Käsite:
Tappisolut ovat erikoistuneet värinäköön ja sauvasolut hämäränäköön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti