Näköaistisa tarkkaavaisuus kohdentuu ylensää näkökentän keskiosaan. Näkökentän keskiö osuu silmän verkkokalvolla foveaan. Alueella on paljon tappisoluja, jotka lisäävät näkemisen tarkkuutta näkökentän keskiössä. Silmänliikekameralla on mahdollista tutkia, miten ihmisen katse liikuu esim. kuvaa katsottaessa. Näin voidaan seurata yksilön tarkkaavaisuuden kulkua.
STROOPIN TESTI
http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi4/3_ihmisen_fysiologia_ja_anatomia/20_aivot?C:D=1531171&m:selres=1531171
TARKKAAVAISUUSTESTI
http://www.radiocity.fi/vapaalla/tarkkaavaisuustesti-monta-kertaa-naet-joukkueen-syottavan-15-sekunnissa/2/16420
Valikoiva tarkkaavaisuus kuuloaistissa
Ihmisen kykyä valikoida tarkkaavaisuutensa kohteet on kuuloaistin yhteydessä tutkittu dikoottisen kuuntelun menetelmällä: Koehenkilön vasempaan ja oikeaan korvaan kerrottiin eri tarinat. Henkilön täytyi kuunnella vain toista tarinaa ja muisti sen lähes täydellisesti, toisesta tarinasta hän ei muitanut mitään. Vain tietoisesti kuultu sanoma ymmärretään ja painetaan mieleen (suodatinteoria).
Cocktail party-ilmiössä ihminen on keskittynyt kuuntelemaan vain tiettyä tarinaa, mutta kuulee silti, kun oma nimi mainitaan toiseen korvaan kerrotussa tarinassa (suodatin-vaimennusteoria).
Keskittymiskyky
Keskittymisessä vaaditaan kykyä valikoida tarkkaavaisuuden kohde tietoisesti ja valppautta eli kykyä pitää tarkkaavaisuus yllä pitkän aikaa. Ahdistunut ihminen ei keskity tekemiseen vaan mieli täyttyy itse-epäilystä. Tehtävän sujuessa hyvin ja keskittymisen ollessa helppoa puhutaan virtaus-ilmiöstä (flow).
Tarkkaavaisuuden häiriöitä
ADHD-diagnoosin voi saada lapsi, joka käyttäytyy eri tilanteissa ja ympäristössä toistuvasti ylivilkkaasti. Aivoissa ADHD on liitetty otsalohkon toiminnan häiriöihin ja välittäjäaine dopamiiniin.
Tarkkaavaisuuden hermostollinen perusta
Otsalohkon vaurioista voi seurata tarkkaavaisuuden ongelmia. Olisi väärin sijoittaa tarkkaavaisuutta pelkästään otsalohkoon. Esim. oikean aivopuoliskon päälakilohkon vaurioista voi seurata neglect-häiriö. Häiriölle on tyypillistä, että potilas ei kiinnitä huomiota vasemmalla puolella oleviin asioihin.
Käsite:
Virtaus-ilmiö (flow) on syvän keskittymisen tila. Esim. ykilö "unohtuu" kirjoittamaan esseetä kunnes havahtuu huomatakseen, että aikaa on kulunut jo kauan. Virtaus on miellyttävä tila. Virtaus-tilaan pääsee tehväsissä, joissa ollaan taitojen ylärajoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti