Muisti on luonteeltaan rekonstruktiivinen. Mieli rakentaa muistikuvat todellisista havainnoista, pohjatiedoista, ennakko-odotuksista, toiveista, peloista jne.
Monenlaisia muisteja
Aistimuistin koko on suuri: näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistimuksia on hetken aistimuistissamme. Aistimuisti rekisteröi lukuisat aistimuket pieneksi hetkeksi, ja tärkeät asiat siirtyvät työmuistiin.
Työmuisti on tärkeä, koska tietoinen ajattelu tapahtuu sen varassa. Se on kooltaan varsin rajallinen. Asia pysyy työmuitissa-ilman kertaamista-vain muutamia kymmeniä sekunteja. Ihminen pystyy miettimään tietoisesti vain muutamaa asiaa kerrallaan. Asiat, joita on mietitty työmuistissa, täytyykin varastoida säilömuistiin.
Säilömuistia tarvitaan, olipa asia tapahtunut muutama minuutti tai monta vuosikymmentä sitten. Kooltaan se on valtaisa. Se voidaan jakaa moneen osaan muistettavan asian sisällön mukaan. Tapahtumamuistissa on tallentuneena oman elämän muistot. Tietomuisti toimii asiatietojen varastona. Taitomuistiin on tallentuneena erilaiset kyvyt. Säilömuisti voidaan jakaa myös sen mukaan, kuinka sieltä palautetaan tietoa: Tietoista muistia nimitetään eksplisiittiseksi muistiksi ( koevastaaminen) ja automatisoitunutta muistia implisiittieksi muistiksi (pyörälläajo).
Muistiin tallentaminen
Mitä ennemmän ja mitä syvällisemmin asiaa miettii työmuistissaan, sen paremmin se painuu säilömuistiin. Jesentely ylä- ja alakäsitteisiin ja väitteiden kriittinen pohdinta arkeen on tehokkaita tapoja painaa asia säilömuistiin. Keskeistä on liittää uusi asia jollakin tavalla siihen, mitä jo tietää. Ihmisen muisti ei täyty uusien asioiden oppimisesta-mitä enemmän asioita painaa mieleensä, sitä paremmin muiti toimii.
Mieleen palauttaminen
Asiat löytyvät muistista erilaisten muistivihjeiden avulla. Tilanne ja paikka ovat tehokkaita muistiveíhjeitä. Esim. jos on tavannut ystäväänsä tietyssä kahvilassa, paikka paluttaa ystävän mieleen, vaikka siellä kävisi yksinkin. Keskustelukumppani voi myös toimia muistivihjeenä. Jonkun seurassa on helppo keksiä puhuttavaa, kun taas toisen seurassa ajatuksia ja muistoja ei tule lainkaan mieleen.
Käsite:
Muisti voidaan jakaa myös retrospektiiviseen muistiin, eli menneisyyden muistamiseen sekä prospektiiviseen muistiin, eli kykyyn muistaa asioita, joita pitää tehdä tulevaisuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti