- Unennäkija pakenee jotakuta.
- Unennäkija yrittää toistuvasti tehdä jotakin.
- Putoaa, lentää tai ui.
- Myöhästyy jostakin tai etsii jotakin.

Epämiellyttävät unet ovat hieman yleisempiä kuin miellyttävät, niihin herätään helpommin ja siitä johtuu osin, että epämiellyttävät unet muistetaan useammin kuin miellyttävät unet. Vaikka unien sisällöt ovat joskus omituisia ja vääristyneitä, ne tulevat kuitenkin aina yksilön omasta kokemusmaailmasta.

Näkevätkö kaikki unia?
Lähes kaikki ihmiset näkevät joka yö useita unia. Unet unohtuvat, ellei ihminen herää heti unen jälkeen tai sen aikana ja paina tietoisesti unta mieleensä. Unen aikana ne hermoverkot, jotka valveilla vastaavat asioiden painamisesta muistiin, eivät toimi kunnolla. Unien näkemisen kannalta keskeisin univaihe on REM-uni. Kevyen ja syvän unen aikaiset unet ovat arkisia tai tylsiä. REM-univaiheen unet ovat taas lennokkaita ja mielikuvituksellisia. Harjoittelun avulla ihminen voi oppia hallitsemaan uniaan, ainakin osittain. Tietoisesti ohjattuja unia sanotaan selväuniksi.
Unien psykoanalyyttinen tulkinta
Sigmund Freud loi psykoanalyyttisen tavan tulkita unien sisältöjä päivätajunnan kielelle. Uni on Freudin mielestä "nukkumisen vartija", sen tehtävä on pitää nukkuja unessaan tyytyväisenä, toteuttaa toiveita. Freudin mukaan uni muuttaa mielen sisällöt symbolisiki kuviksi salatun alitajuisen logiikan ohjaamana. Freud arveli unessa olevan myös tiettyä vakiosymboliikkaa. Esim. kepit ja käärmeet ovat Freudin mukaan falloksen sybloleita ja laatikot ja lokerot kohdun.

Unien kongnitiivinen ja neuropsykologinen tulkinta
Aivorungosta näköaivokuorelle tulevat hermoimpulssit aiheuttavat eläviä näköaistimuksia ja herättävät assosiaatioketjuja. Moniin tunteisiin liittyvä mantelitumake on REM-unen aikana erityisen aktiivinen. Tämä sopii yhteen sen kanssa, että unessa on paljon pelkoihin ja väkivaltaan liittyviä sisältöjä. Vastaavasti suuret osat aivokuoren otsa- ja ohimolohkoa ovat hyvin passiivisia. Kun nämä tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja itsehillinnän kannalta tärkeät alueet ovat passiivisia selittyy unien epäloogisuusja hillittömyys.
Unien siällöiksi valikoituu tunnepitoisia ja henkilökohtaisesti merkityksellisiä muistoja. Uskotaan myös, että unissa voi tapahtua mieltä askarruttavien asioiden psyykkistä työstämistä. Aivotoiminta on REM-unessa ja heti sen jälkeen assosiatiivista, ajatukset seuraavat toisiaan erikoisella tavalla. Tämä saattaa selittää sen, että monet luovat keksinnöt ovat syntyneet unien pohjalta.
Suomalaisen tutkijan Antti Revonsuon mukaan unet ovat uhkasimulaatioita, joissa harjoitellaan uhkaaviin tilanteisiin reagoimista. Unista on ollut evoluutiossa hyötyä: ne esi-isistämmä, jotka ovat unissaan harjoitelleet uhkiin reagoimista, ovat selvinneet uhista parhaiten.
Käsite:
Unisensuuri voi näkyä esim. unen epäloogisina hyppyinä paheksuttavan kohtauksen yli.