Vireys tarkoittaa hermoston aktiivisuutta ja toiminnan energisyyttä. Kauhun, raivon tai paniikin tunteissa vireys on todella korkealla. Jos taas vireys on kovin alhainen, ei ole energiaa olla valpas.
Vireys vaihtelee vuorokaudenajan mukaan
- Aivojen hypotalamus ohjaa ihmisen biologista kelloa. Kello käy useimmilla ihmisillä kuitenkin yli 24,5 h vuorokautta, jolloin tarvitaan aringonvaloa ohjaamaan biologista kelloa.
- Melatoniinia eli pimeähormonia erittyy vain pimeällä, ja se saa meidät tuntemaan väsymystä. Monet ovat talvella väsyneempiä kuin kesällä - osasyy tähän on melatoniinin runsas eritys pimeään aikaan.
- Aikaerorasitus johtuu siitä, että hermoston pitää siirtää vuorokausirytmissä muuttuvat toiminnot uuteen aikavyöhykkeeseen. Epäsäännölliset elämäntavatkin voivat koetella ihmisen vuorokausirytmiä.
Vireyttä voi säädellä itse
Ihmisillä on synnynnäisiä temperamenttieroja energisyydessä ja toimintatarmossa. Tietoisen ajattelun avulla voi vaikuttaa vireyteemme välillisesti.
Vireyden tasoa nostaa mm.:
- Ystävien ja harrastusten löytäminen
- Yleiskunnon parantuminen
- Muistiinpanojen kirjoittaminen oppitunnilla
 |
| Aktiivinen tekeminen lisää vireyttä. |
Vireyden säätelyn hermostollinen perusta
Aivorungossa sijaitseva aivoverkosto vastaanottaa hermoimpulsseja ja ikäänkuin "herättää" aivot ärsykkeiden käsittelyyn. Aistimuksen tarkka käsittely tapahtuu aivokuorella. Esim. histamiini- välittäjäaine lisää vireyttä, kun taas allergialääkkeiden antihistamiini voi aiheuttaa unisuutta. Valveilla ollessa ihmisen aivot tuottavat adenosiini-välittäjäainetta. Jos adenosiinia kertyy aivoihin liikaa syntyy väsymyksen kokemus ja ja aivot lisäävät unen määrää.
Käsite:
Valppaus on keskittymiskykyä kuvaava termi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti