3/ Toiminnan biologinen selittäminen ja tutkiminen

Biologinen näkökulma
Biologiseen psykologiaan kuuluu muun muuassa seuraavia ajattelu- ja tutkimussuuntia:
- Evoluutioteoria ja evoluutiopsykologia
- Geenitutkimus ja käyttäytymisgenetiikka
- Aivotutkimus ja kognitiivinen neurotiede

Evoluutioteoria selittää lajien syntyä
Evolutiivisen tarkastelun lähtökohtana populaatio. Jotkut saavat enemmän lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, jolloin heidän geeninsä yleistyvät populaatiossa. Luonnonvalinta suosii ominaisuuksia, jokta lisäävät kykyä tuottaa tuottaa lisääntymiskykyisiä, terveitä jälkeläisiä.
Evoluutiota voidaan tarkastella geenien näkökulmasta: Eläimen toiminta tähtää siihen, että geenit yleistyvät populaatiossa.
 

Evoluutiopsykologia-ihmislajin piirteet
Evoluutiopsykologia selittää ihmisen toimintaa evoluution avulla. Esim. jo n. miljoona vuotta sitten eläneet pystyihmiset olivat jo paljon ihmisen kaltaisia, aivot olivat suuremmat kuin ihmisapinoilla. Pystyihmisen lapset syntyivät "keskeneräisinä", koska jos sikiö olisi kehittynyt kohdussa yhtä valmiiksi kuin eläimillä yleensä, se ei olisi mahtunyt syntymään.

 Geenien ja ympäristön vuorovaikutus

Identtiset kaksoset

Aivotutkimus
Aivotutkimuksen tarkoituksena on selvittää eri aivoalueiden tehtäviä ja merkitystä. Esim. neuropsykologisessa  tutkimuksessa arvioidaan usein erilaisten aivovaurioiden seurauksia. Neuropsykologi selvittää mitkä kyvyt ovat säilyneet ja mitkä heikentyneet. Neuropsykologit jäsentävät myös aivojen toiminnallisia järjestelmiä: Esim. puheen tuottamiseen tarvittavia hermoverkkoja.
Psykologit tutkivat aivoja myös kokeellisesti (kemialliset aineet, sähkö, magneetti-impulssit). Aivoja voidaan myös kuvata laitteilla esim. PET- tai fMRI-laitteiden avulla.


Käsite:
Käyttäytymisgenetiikka tutkii erilaisten testien avulla, miten geenit selittävät ihmisten välisiä eroja.

16/ Uni ja nukkuminen

Univaiheet
Univaiheet vaihtelevat 90-100 minuutin unisykleissä. Uni on aluksi kevyttä unta, ja erot valvetilan aivosähkökäyrään vielä pieniä. Yleensä n. puolen tunnin kuluttua nukahtamisesta ollaan syvässä unessa (pulssi hidastuu, verenpaine laskee, rauhallinen hengitys). Aivosähkökäyrässä näkyy hitaita aivoaaltoja. Syvästä unesta siirrytään kevyen unen kautta REM-uneen ( ruumiinlämpö nousee, pulssi kiihtyy, autonominen hermosto aktivoituu). Erityista REM-unessa ovat silmien nopeat liikkeet luomien alla. REM-unesta siirrytään taas kevyen unen kautta takaisin syvään uneen. Univaiheet toistuvat monta kertaa yön aikana.


Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen nukkuu?
GABA on aivojen tärkein estävä välittäjäaine, ja sen aktiivisuus on keskeisen tärkeä unen synnyssä. Tietoinen ajattelu katoaa, koska kohonnut GABA-aktiivisuus estää hermoimpulsseja leviämästä tehokkaasti aivoalueelta toiselle.
Univaiheet vaikuttavat aivojen kemialliseen tasapainoon. Esim. REM-unen aikana ei erity lainkaan serotoniinia. Univaiheet rytmittävät myös yön aikaista hormonituotantoa. Esim. kasvuhormonia erittyy syvän unen aikana.

Miksi ihminen nukkuu?
- Nukkuminen on tärkeää aivojen energianhuollolle.
- Nukkuminen edistää fyysistä terveyttä.
- REM-uni on tärkeää aivojen kehittymisen kannalta.
- Nukkuminen ja unennäkö edistävät myös mielenterveyttä.
- Uni vahvistaa ihmisen kognitiivisia kykyjä (muistijäljet vahvistuvat).
 

Valvomisesta on yleensä haittaa
Valvominen heikentää ihmisen valpautta ja keskittymiskykyä. Myös ärtyisyyttä ja motivaation vähenemistä on havaittu. Valvotuskokeissa koehenkilöillä on havaittu mikrounia. Jos ihminen valvoo useita vuorokausia, seurauksena voi olla jopa harjoja.

Unihäiriöt
- Narkolepsia
- Uniapnea
- Unissakävely
- REM-unen häiriö
- Night terror

Käsite:
Mikrouni on muutaman sekunnin mittainen nukahdus, sen avulla hermosto varmistaa itselleen minimimäärän unta.




 

15/ Vireys

 

Mitä vireys on?
Vireys tarkoittaa hermoston aktiivisuutta ja toiminnan energisyyttä. Kauhun, raivon tai paniikin tunteissa vireys on todella korkealla. Jos taas vireys on kovin alhainen, ei ole energiaa olla valpas.

Vireys vaihtelee vuorokaudenajan mukaan
- Aivojen hypotalamus ohjaa ihmisen biologista kelloa. Kello käy useimmilla ihmisillä kuitenkin yli 24,5 h vuorokautta, jolloin tarvitaan aringonvaloa ohjaamaan biologista kelloa.
- Melatoniinia eli pimeähormonia erittyy vain pimeällä, ja se saa meidät tuntemaan väsymystä. Monet ovat talvella väsyneempiä kuin kesällä - osasyy tähän on melatoniinin runsas eritys pimeään aikaan.
- Aikaerorasitus johtuu siitä, että hermoston pitää siirtää vuorokausirytmissä muuttuvat toiminnot uuteen aikavyöhykkeeseen. Epäsäännölliset elämäntavatkin voivat koetella ihmisen vuorokausirytmiä.
 

Vireyttä voi säädellä itse
Ihmisillä on synnynnäisiä temperamenttieroja energisyydessä ja toimintatarmossa. Tietoisen ajattelun avulla voi vaikuttaa vireyteemme välillisesti.
Vireyden tasoa nostaa mm.:
- Ystävien ja harrastusten löytäminen
- Yleiskunnon parantuminen
- Muistiinpanojen kirjoittaminen oppitunnilla

Aktiivinen tekeminen lisää vireyttä.

Vireyden säätelyn hermostollinen perusta
Aivorungossa sijaitseva aivoverkosto vastaanottaa hermoimpulsseja ja ikäänkuin "herättää" aivot ärsykkeiden käsittelyyn. Aistimuksen tarkka käsittely tapahtuu aivokuorella. Esim. histamiini- välittäjäaine lisää vireyttä, kun taas allergialääkkeiden antihistamiini voi aiheuttaa unisuutta. Valveilla ollessa ihmisen aivot tuottavat adenosiini-välittäjäainetta. Jos adenosiinia kertyy aivoihin liikaa syntyy väsymyksen kokemus ja ja aivot lisäävät unen määrää.

Käsite:
Valppaus on keskittymiskykyä kuvaava termi. 

2/ Tiedostamaton tiedonkäsittely

Ikävät asiat torjutaan tiedostamattomaan
Sigmund Freud on luonut psykoanalyysin, jonka mukaan tietoinen mieli muodostaa vain jäävuoren huipun. Tiedostamatonta edustaa suurin osa jäävuoresta, joka on niin syvällä vedessä, että emme voi nähdä sitä paljain silmin. Freudin mukaan torjumme ahdistavat muistot ja muut epämiellyttävät asiat tiedostomattomaan. 

Tiedostamaton tiedonkäsittely on automaattista
- Tiedostamaton tiedonkäsittely ei kuormita rajallista työmuistia
- Suurin osa arkisesta tiedonkäsittelystä on automatisoitunutta (esim. maalivahti)

Mistä ajatukset tulevat?
Ihminen ymmärtää jollakin tasolla sellaisiakin aistimuksia, joita hän ei tietoisesti huomaa. Esim. tutkittaville näytetään kuvia, minkä jälkeen mitataan oliko niilla vaikutusta henkilöön (priming-kokeet).

Kehon reaktiot ja tiedostamaton
 http://www.youtube.com/watch?v=vI0fFEffDd8

- Joissakin tilanteissa tietoisuuden tila voi muuntua esim. unessa, hypnoosissa ja päihteiden vaikutuksesta.

Käsite:
Freudilainen lipsahdus tarkoittaa, että ihminen sanoo jonkin asian alitajuntansa ohjaamana. Esim. isäntä sanoo vierailleen "Tervemenoa", vaikka tarkoitus oli sanoa "Tervetuloa".

1/ Tietoinen tiedonkäsittely

Mitä tiedonkäsittely on?


 

Tietoisuus evoluution näkökulmasta
Eläinkunnasta esim. simpanssi pystyy ymmärtämään, että jokaisella yksilöllä on omat ajatuksensa ja tunteensa.
Lajikehityksen tutkija Richard Leakey uskoo, että ihmisen tietoisuuden kehittymistä edelsi kilpailu ruuasta ja mahdollisuuksista lisääntyä, vaadittiin yhä kehittyneempiä aivoja.

Mitä tietoisuus on?
Tietoisuuteen kuulu kyky:
- Havaista itsensä ja maailman tietoisesti
- Asioiden suunnittelu pitkällä tähtäimellä
- Tarkkaavaisuuden ohjaaminen haluamiinsa kohteisiin

Tietoisuuden voi jakaa kahtia:
- Ydintietoisuus on minätietoisuutta eli tunne siitä, että olen läsnä omassa kehossani ja edustan sitä. Joillakin elämillä on myös ydintietoisuus esim. norsulla.
- Laajennettu tietoisuus perustuu muistiin. Tietoisien mielipiteiden muodostamista. Se on pohtivaa
tietoisuutta.
 

Vasemman aivopuoliskon tulkki Grazzanigan mukaan vasemman aivopuoliskon merkitys 
tietoisuudelle perustuu sen kykyyn antaa kielellisiä merkityksiä tapahtumille (split brain-potilaat).
 

Tietoinen päätöksenteko
Ihminen pystyy tekemään tietoisia päätöksiä ja suunnittelemaan tulevaisuutta, mutta teemme sitä vain hyvin vähän. Clapareden mukaan toimimme välillä ns. "autopilotilla" ja tulemme tietoiseksi tekemisestämme vasta kun se keskeytetään.

Tietoisuutta on pidettävä yllä
Aivot tarvitsevat ärsykkeitä pitääkseen yllä normaalia tietoisuutta. Liallinen tai liian vähäinen ärsykkeiden saanti horjuttaa hermoston kykyä tuottaa normaalia tajuntaa ja voi aiheuttaa harhoja. (Donald Hebbin aistiärsykkeiden puute-koe).